Siirry pääsisältöön

Tekstit

Mitä fasismi on - ja kuka on fasisti?

Facebookissa kaverini Tuula Laukkanen kysyy, mitä fasismi on ja kuka sellainen on? Tämän kysymyksen hän esittää presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon  europarlamentaarikkona joku vuosi sitten tekemän aloitteen johdosta. Sen mukaan kansalaisjärjestöjen toteuttama pakolaisten pelastaminen Välimerellä ja meriolosuhteissa ylipäätään pitäisi sanktioida.   Tällä videolla tunnettu Frankfurtin koulukunnan sosiaalipsykologi ja filosofi Erich Fromm avaa käsitystä siitä, mitä fasistinen luontenpiirteistö tarkoittaa. Ihmisluonne on suhteellisen pysyvää laatua ja se voi suuntautua joko rakkauteen ja luovuuteen tai sitten rikkovaan ja häiritsevään asennoitumiseen, joista yksi merkittävimpiä on autoritaarinen, sadistis-masokististisesti kaavautunut  elämäntapa. Sille on tyypillistä väkivaltainen, joko henkistä tai fyysistä väkivaltaa, kiusaamista ja loukkaamista harjoittava ja siitä tyydytystä saava asennoituminen. Vastaavasti on koko joukko ihmisiä, jotka suhtautuvat vastaanottavasti ja alistuvasti a
Lähetä kommentti
Lue lisää
Uusimmat tekstit

Terve ja patologinen ajattelu politiikassa

 Liitän tähän blogiin Olli-Pekkas Moision otsikon teemaa käsittelevän pdf-analyysi n. Kirjoitus on monella tapaa merkittävä ja osoitta että nykypolven tutkijat ovat aidosti kiinnostuneita Erich Frommin elämäntyöstä. https://www.academia.edu/4362608/Erich_Fromm_Terve_ja_patologinen_ajattelu_politiikassa?email_work_card=interaction-paper 20.12. 2023 Esittelin Erich Frommin suhdetta rauhaan ja osana tätä luentoa erityisesti hänen patologista ajattelua politiikassa koskevaa puheenvuoroaan kirjassaan  " May man prevail? " kirjaesittelyn yhteydessä Rosenbud -kirjakaupassa Helsingin Kaisaniemessä 15.12. 2024.  Puheenvuoroni taustalla oli kirjaan kirjoittamani essee Erich Frommia ja hänen rauhanajatteluaan. Olen kirjoittanut tästä teemasta blogikirjoituksen "Kuuta osoittava sormi" blogissani. Olen kirjoittanut tästä teemasta jo aiemmin blogissani "Kuuta osoittava sormi" 
Lähetä kommentti
Lue lisää

Usko luonteenpiirteenä

  Seuraava teksti on käännetty Erich Frommin Kootuista Teoksista osasta 2, jonka teemana on Erich Frommin analyyttinen luonneoppi. Teksti on kirjasta psykoanalyysi ja etiikka vuodelta 1947 ja se on suomennettu 1960-luvun alussa nimellä "Ihmisen osa". Minun osaltani tämä liittyy omiin tutkimuksiini ja selvitystyöhön autoriteetin olemuksesta ja kun julkaisusta on jo 70 vuotta, rohkenin myös kääntää sen saksankielestä blogiini "Elämmekö unessa" - joka sekin on eräs Erich Frommin  psykoanalyytikkona ja sosiaalipsykologina esitämiä kysymyksiä.  Käytän nimenomaan ilmaisua "autoriteetti" "auktoriteetin" sijasta, koska niin monta kertaa ei ole kysymys pelkästään henkilöstä ja hänen luonteenpiirteistään, vaan myös asiasta, aineellisesta ja jopa sisällöstä.  " Usko perustuu siihen, mihin voimme olettaa sieluni sanovan "kyllä"; epäusko  siihen, minkä se torjuu." (Emerson) Usko ei kuulu niihin käsitteisiin, joka näyttäisi sopivan aikamme
Lähetä kommentti
Lue lisää

Liittyykö agressiivisuus primitiivisyyteen?

Reijo Päivärinta k ysyi Facebookissa:  "Pohtiko Fromm primitiivisten aggressioiden syntymistä ja vaikutusta ihmisiin?" Ilpo Rossi:  Erich Fromm analysoi viimeisellä elinvuosikymmenellään ihmisen tuhoavuutta kirjassaan "The Anatomy of Human Destructiveness", vuodelta 1973. Tässä teoksessa hän jakaa myös tuhoavuuden sen "hyvänlaatuiseen" ja "pahanlatuiseen" ilmenemismuotoon. Hän kuvaa myös tuhoavuuden ilmenemistä ja aste-eroja primitiivisten kansojen keskuudessa, joihin tutkimuksisa lasketaan ilman kirjoitettua puhekieltä elävät kansat ja heimot.  Hän lainaa tässä yhteydessä S. Palmerin tekemään laajaan, noin neljäänkymmeneen alkuperäiskansaan suuntautunutta tutkimusta ja sen mukaan enemmistöllä näissä kulttuureissa ei esiintynyt mainittavaa tuhosuuntaista agressiota - tosin sellaisiakin on.  Tuon tutkimuksen mukaan jopa Pekingin ihmisen ja Neandertallin ihmisten pääkalloista löytyneitä "raapimisjälkiä" on tutkittu, samoin pääkallonmetsäs
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kaupallinen luonne aikamme yhteiskunnallisena ilmentymänä

  Juhani Räsänen Minulle Frommin näkemysten kytkeytyminen luonteen muodostumiseen on kiinnostanut kulloisenkin yhteiskuntahistoriallisen vaiheen muodostumisena. Tässä ajassa voimissaan on kaupallinen luonne, jonka tunnistamme kaiken kilpailemisen ilmentymänä, josta vapaa ei ole koulujärjestelmämme kaikki tasot. Kaupallinen asennoituminen on meidän aikakautemme sosiaaliluonne. Kaupallinen asennoituminen on kehittynyt persoonallisuusmarkkinoiden muodostumisen yhteydessä. Eri ammattiryhmät, kuten lääkärit, juristit ja taloustieteilijät myyvät persoonallisuuttaan kuin se olisi tavara (Fromm 1964, 83 – 84 ).  Tämä saattaa korostua esimerkiksi silloin, kun kansa päättää eduskunnallisesta edustuksestaan. Hyvin herkästi tapahtuu niin, että julkisuuden henkilöt pääsevät eduskuntaan, mahdollisesti pätevämpien valtiotieteilijöiden jäädessä toiseksi.  Menestys markkinoilla riippuu pätevyyden ohella myös siitä, miten ihminen myy itseään(Fromm 1964, 85). Se, miten itseään pitää myydä, riippuu kysynn
Lähetä kommentti
Lue lisää

Erich Fromm tulee takaisin

  Joulupäivien mietiskelyn jälkeen hoksasin tämän, Alpo Suhosen linkittämän päivityksen Erich Frommin elämäntyöstä ja tuotannostaKansan Uutisissa . Kalevi Suomela on lukenut juuri ilmestyneen kirjan Jarno Hietalahti & Mika Pekkola: "Terapiaa mielipuoliselle maailmalle – Erich Fromm ja radikaalihumanismin lupaus "Vastapaino 2019, 256 sivua. Kalevi Suomela on itse eläkkeelläoleva osuuskaupan keskusjärjestössä työskennellyt tutkimus- ja viestintäjohtaja. Frommin tuotantoa yli puoli vuosisataa seuranneena olen tietenkin ilahtunut tällaisen kirjan syntymisestä. Frommista on kirjoitettu jp tätä ennenkin; ensimmäinen suuri kokonaiskuva oli Tübingenin Fromm-yhteisön johtajan Rainer Funkin teos "Mut zum Menschen". Lisäksi hän on julkaissut Frommin elämäkerran kuvateoksena Frommin syntymän 100-vuotismuistoksi. Lisä ei tee kuitenkaan tässä tapauksessa pahaa, päinvastoin. Kalevi Suomela nostaa tässä yhteydessä kaksi teemaa esiin; toinen on Frommin ihmiskäsitys ja toinen o
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tietoisuuden ongelma, yhteiskuntarakenne ja väkivallan käyttö

 Katkelma (Erich Frommin kirjasta "Marxin ihmiskuva" (Marx's concept of man 1961 b) "On ensi sijassa huomattava, että Marx, kuten Spinoza ja   myöhemmin Freud, uskoi että enin osa siitä mitä ihmiset tietoisesti  ajattelevat, on "väärää" tietoisuutta, siis ideologiaa ja järkeistämistä ja että ihmiset eivät ole tietoisia niistä voimista jotka hänen toimintaansa ohjaavat. Freudin mukaan juuret ovat ihmisen libidosuuntautuneissa pyrkimyksissä, Marxin mukaan ihmisen yhteiskunnallisessa kokonaisrakenteessa, jotka linkittävät ihmisen tietoisuutta määrättyyn suuntaan ja samalla sulkevat häneltä pääsyn tiettyihin tosiasioihin ja kokemuksiin. 1) Haluaisin tässä korostaa, että tämä teoria ei tarkoita, etteivätkö ideat ja ihanteet voisi olla todella toimivia. Marx puhuu tietoisena olemisesta, ei ihanteista. Juuri ihmisen tietoisen ajattelun sokeus estää häntä tulemasta tietoiseksi hänen sisällään olevista ihanteista. Ainoastaan kun väärä tietoisuus on muuntunut oikeak
Lähetä kommentti
Lue lisää