Siirry pääsisältöön

Liittyykö agressiivisuus primitiivisyyteen?

Reijo Päivärinta kysyi Facebookissa: 
"Pohtiko Fromm primitiivisten aggressioiden syntymistä ja vaikutusta ihmisiin?"


Ilpo Rossi: 

Erich Fromm analysoi viimeisellä elinvuosikymmenellään ihmisen tuhoavuutta kirjassaan "The Anatomy of Human Destructiveness", vuodelta 1973. Tässä teoksessa hän jakaa myös tuhoavuuden sen "hyvänlaatuiseen" ja "pahanlatuiseen" ilmenemismuotoon. Hän kuvaa myös tuhoavuuden ilmenemistä ja aste-eroja primitiivisten kansojen keskuudessa, joihin tutkimuksisa lasketaan ilman kirjoitettua puhekieltä elävät kansat ja heimot. 

Hän lainaa tässä yhteydessä S. Palmerin tekemään laajaan, noin neljäänkymmeneen alkuperäiskansaan suuntautunutta tutkimusta ja sen mukaan enemmistöllä näissä kulttuureissa ei esiintynyt mainittavaa tuhosuuntaista agressiota - tosin sellaisiakin on. 

Tuon tutkimuksen mukaan jopa Pekingin ihmisen ja Neandertallin ihmisten pääkalloista löytyneitä "raapimisjälkiä" on tutkittu, samoin pääkallonmetsästäjien kannibalismia, jota sitäkin on historiassa esiintynyt. Monet merkit viittavat siihen että kysymyksessä on ollut uskonnollistyyppinen rituaali eikä halu tappaa kanssaeläjiä ja syödä heidän lihaansa. 

Hän viittaa myös uskonnolliseen motiiviin lasten tappamisessa ja mainitsee tässä yhteydessä mm. Abrahamin yrityksen uhrata poikansa Isak Jumalalle uskonnollisena uhrina. Tähänkään ei kuitenkaan liittynyt agressiota, pikemminkin surua siitä että usko Jumalaan oli todistettava kykenemällä uhraamaan oma poikansa. 

Frommin mielestä sama motiivi näkyy nuorten poikien lähettämisessä rintamalle taistelemaan "kodin, uskon ja isänmaan" puolesta. Ajatus siitä että primitiiviset kansat olisivat olleet agressiivisempia ja luonteeltaan tuhoavimpia kuin moderni ihminen, ei Frommin mukaan saa tukea tähänastisista tutkimuksista. 

Lisäksi on mainittava vielä yksi erittäin tärkeä piirre, jonka Fromm nostaa esiin: se on läpi ihmiskunnan historian enemmän tai vähemmän voimakkaana vallinnut matriarkaalinen, ehdottoman rakkauden periaate, joka saa näkyvimmän ilmenemismuotonsa äidinrakkaudessa ja jota mm. meidän perustuslakimme soveltaa yhteiskunnallisella tasolla ihmisoikeuksien, lastenoikeuksien ja monien muidenkin hyväksymiemme sopimusten yhteydessä kaikkiin kansalaisiin, mukaan lukien kuolemanrangaistuksen kielto. 

Ilman matriarkaalista äidinrakkauden periaatetta ihmiskunta ei olisi todennäköisesti selvinnyt läpi historian ja yltänyt sellaisiin saavutuksiin kuin mihin se on päässyt. 

Toisaalta juuri modernissa yhteiskunnassa pahanlaatuinen agressiivisuus eri muodoissaan on saavuttanut mittasuhteita jollaista ei primitiivissä kulttuureissa ole samassa mittasuhteessa voinutkaan esiintyä. Taipumus nöyryyttämisen, väkivaltaan, tappamiseen ja jopa elottoman rakastamiseen on ajankohtaista ja voimakasta juuri modernissa ajassa - lukutaidosta ja sivistyksestä huolimatta. Frommin teos tuhoavuudesta ihmisessä - ei ihmisen tuhoavuudesta - on seikkaperäinen ja syvältä luotaava analyysi tästä enemmän tai vähemän epäproduktiivisesta oireryhmästä ihmisen luonteessa. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Terve ja patologinen ajattelu politiikassa

 Liitän tähän blogiin Olli-Pekkas Moision otsikon teemaa käsittelevän pdf-analyysi n. Kirjoitus on monella tapaa merkittävä ja osoitta että nykypolven tutkijat ovat aidosti kiinnostuneita Erich Frommin elämäntyöstä. https://www.academia.edu/4362608/Erich_Fromm_Terve_ja_patologinen_ajattelu_politiikassa?email_work_card=interaction-paper 20.12. 2023 Esittelin Erich Frommin suhdetta rauhaan ja osana tätä luentoa erityisesti hänen patologista ajattelua politiikassa koskevaa puheenvuoroaan kirjassaan  " May man prevail? " kirjaesittelyn yhteydessä Rosenbud -kirjakaupassa Helsingin Kaisaniemessä 15.12. 2024.  Puheenvuoroni taustalla oli kirjaan kirjoittamani essee Erich Frommia ja hänen rauhanajatteluaan. Olen kirjoittanut tästä teemasta blogikirjoituksen "Kuuta osoittava sormi" blogissani. Olen kirjoittanut tästä teemasta jo aiemmin blogissani "Kuuta osoittava sormi" 

Profeetallinen Erich Fromm

Profeetallinen Erich Fromm Tämä on ensimmäinen esseeni Erich Frommista vuodelta 1979; ryhdyin silloin kokoamaan ajatuksiani työväenliikkeen arvoperinnöstä luentorunkojeni pohjalta; en voinut välttää Erich Frommin esittelyä, koska tapaani lähestyä liikkeen arvoja ja asenteita Frommin elämäntyö oli jo tuolloin vaikuttanut merkittävällä tavalla. Nämä luennot ilmestyivät samana vuonna pienenä esseekokoelmana nimellä "Sormi joka osoittaa kuuta".  Tunnettu sosiaalipsykologi Erich Fromm kuoli helmikuussa 1980 kuukautta ennen kuin olisi täyttänyt 80 vuotta. Fromm tunnetaan paitsi tiedemiehenä ja käytännön psykoanalyytikkona, myös runsastuottoisena kirjailijana. Teokset ulottuvat monille tieteen eri alueille (sosiologia, psykologia, kv-politiikka, marxilainen filosofia, psykoanalyysi, uskonto ym.) Näiden ansiosta Erich Fromm nousi jo elinaikanaan erääksi aikamme vaikutusvaltaisimmista psykoanalyytikoista. Hän työskenteli vuodesta 1930 Frankfurtin sosiaalitutkimuksen instituutin...

Kommentteja ja vastauksia

18.2. 2020 Ellen Granholm:  Epäilen että kirjahyllyssäni on yksi Frommin teos, täytyypä tarkistaa. Jos on, saat sen... Ilpo Rossi: Ellen! Minulta puuttuu yksi Erich Frommin suomennettu teos, nimittäin "Hyvän ja pahan välillä"; lainasin sen työelämässä ollessani asiasta muka kiinnostuneelle työtoverille enkä saanut kirjaa takaisin. Se on siinä mielessä tärkeä kirja, että, siinä kuvataan Frommin yhtä merkittävintä teoreettista saavutusta, nimittäiin ihmisen luonteenpiirteistön kahta erilaista mahdollisuutta, suuntautumista ratkaisuissaan joko elämää ylläpitävään, biofiiliseen suuntaan tai elämän kannalta vähemmän otolliseen, 'epäproduktiiviseen suuntaan. Yhteiskunnan rakenne ja 'tuotantosuhteet' vaikuttavat taustalla voimakkaasti ja perheestä saatujen kokemusten perusteella muodostuu tämä koko elämään vaikuttava, erittäin pysyvä asennoitumiskehys, jonka muuttaminen joksikin muuksi - niin hyvässä kuin pahassakin - on lähes mahdotonta. Yhteiskuntaluonteen käsite ...