Siirry pääsisältöön

Mitä fasismi on - ja kuka on fasisti?

Facebookissa kaverini Tuula Laukkanen kysyy, mitä fasismi on ja kuka sellainen on? Tämän kysymyksen hän esittää presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon  europarlamentaarikkona joku vuosi sitten tekemän aloitteen johdosta. Sen mukaan kansalaisjärjestöjen toteuttama pakolaisten pelastaminen Välimerellä ja meriolosuhteissa ylipäätään pitäisi sanktioida. 

 Tällä videolla tunnettu Frankfurtin koulukunnan sosiaalipsykologi ja filosofi Erich Fromm avaa käsitystä siitä, mitä fasistinen luontenpiirteistö tarkoittaa. Ihmisluonne on suhteellisen pysyvää laatua ja se voi suuntautua joko rakkauteen ja luovuuteen tai sitten rikkovaan ja häiritsevään asennoitumiseen, joista yksi merkittävimpiä on autoritaarinen, sadistis-masokististisesti kaavautunut  elämäntapa. Sille on tyypillistä väkivaltainen, joko henkistä tai fyysistä väkivaltaa, kiusaamista ja loukkaamista harjoittava ja siitä tyydytystä saava asennoituminen. Vastaavasti on koko joukko ihmisiä, jotka suhtautuvat vastaanottavasti ja alistuvasti autoriteettiin ja joutuvat säännönmukaisesti mobatuiksi, kiusatuiksi ja nöyryytetyiksi ihmissuhteissaan. Erityisen haavoittuva on demokratia elämäntapana, koska se velvoittaa oletusluontoisesti suhtautumaan tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti kanssaihmisiin ja heidän mielipiteisiinsä sekä heidän toimintatapoihinsa. Autoritaarisesta, alistavasta ja sadistisesti toimivasta kanssaihmisestä on hankkiuduttava eroon ja suoraan ilmaistava että hän ei kuulu ystäväpiiriin. Mikään ei ole tärkeämpää kuin sadistisen, "fasistisen" käyttäytymisen avoin kritiikki ja siitä irtisanoutuminen selkein sanoin!



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä on produktiivisuus?

Mitä on produktiivisuus? Olen eri yhteyksissä puhunut sosiaalipsykologisesta käsitteestä produktiivisuus; se poikkeaa siinä määrin ajallemme ominaisesta taloudellisen produktiivisuuden käsitteestä, että on paikallaan julkaista käännös Erich Frommin produktiivisuuskäsitteestä. Se on kotoisin hänen kootuista teoksistaan, osasta II, Psykoanalyysi ja Etiikka (1947a, ss. 62-71, käännös saksasta IR): Produktiivisuudesta Olen edellä kuvannut produktiviteettia erityisenä maailmaan suuntautumisen tapana. Nyt nousee kysymys, onko jotakin sellaista, mitä produktiivinen ihminen tuottaa. Jos, niin mitä? Ihminen voi – kiitos hänen produktiivisuutensa – saada aikaan aineellisia esineitä, taideteoksia ja ajattelujärjestelmiä, mutta tärkein tuottavuuden kohde on ihminen itse. Syntyminen on vain tietty kohta jatkuvuuden kokonaisuudessa, joka alkaa syntymänä ja päättyy kuolemaan. Mitä tällä välin tapahtuu, on prosessi, jossa omat mahdollisuudet syntyvät ja heräävät – ja  niiden mukana ka...

Kommentteja ja vastauksia

18.2. 2020 Ellen Granholm:  Epäilen että kirjahyllyssäni on yksi Frommin teos, täytyypä tarkistaa. Jos on, saat sen... Ilpo Rossi: Ellen! Minulta puuttuu yksi Erich Frommin suomennettu teos, nimittäin "Hyvän ja pahan välillä"; lainasin sen työelämässä ollessani asiasta muka kiinnostuneelle työtoverille enkä saanut kirjaa takaisin. Se on siinä mielessä tärkeä kirja, että, siinä kuvataan Frommin yhtä merkittävintä teoreettista saavutusta, nimittäiin ihmisen luonteenpiirteistön kahta erilaista mahdollisuutta, suuntautumista ratkaisuissaan joko elämää ylläpitävään, biofiiliseen suuntaan tai elämän kannalta vähemmän otolliseen, 'epäproduktiiviseen suuntaan. Yhteiskunnan rakenne ja 'tuotantosuhteet' vaikuttavat taustalla voimakkaasti ja perheestä saatujen kokemusten perusteella muodostuu tämä koko elämään vaikuttava, erittäin pysyvä asennoitumiskehys, jonka muuttaminen joksikin muuksi - niin hyvässä kuin pahassakin - on lähes mahdotonta. Yhteiskuntaluonteen käsite ...

Erich Fromm - Frankfurtin koulukunnan suuri mestari

Ilpo Rossi: Olen jo pidemmän aikaa harkinnut jonkinlaisen omiin referaatteihini perustuvan koosteen tekemistä Frankfurt am Mainin Goethe-yliopiston sosiaalipsykologisesta koulukunnasta ja erityisesti sen erään jäsenen, Erich Frommin tavasta lähestyä filosofisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kirjoitukseni perustuvat 1960-luvun puolivälissä alkaneeseen harrastukseen, kun ensimmäiset Frommin tuotannosta tehdyt suomennokset tulivat saataville. Omalla kohdallani tämä johti mm. englannin ja saksan kielen aktivoimiseen, koska pääosa aineistosta oli saatavilla vain näillä kielillä. Työelämässä käytin näitä aineistoja hyvin paljon luentojen ja alustusten tausta-aineistoina. Omat kirjoitukseni ovat ainakin alkuvaiheessa melko satunnaisessa, useimmiten päivänpoliittisiin yhteyksiin liittyvässä järjestyksessä. Uskon niiden kuitenkin tuovan lisävalaistusta siihen radikaaliin humanistiseen lähestymistapaan, jota Erich Fromm yhtenä - mielestäni - universaalina - humanistina edusta...