18.2. 2020
Ellen Granholm:
Epäilen että kirjahyllyssäni on yksi Frommin teos, täytyypä tarkistaa. Jos on, saat sen...
Ilpo Rossi:
Ellen! Minulta puuttuu yksi Erich Frommin suomennettu teos, nimittäin "Hyvän ja pahan välillä"; lainasin sen työelämässä ollessani asiasta muka kiinnostuneelle työtoverille enkä saanut kirjaa takaisin. Se on siinä mielessä tärkeä kirja, että, siinä kuvataan Frommin yhtä merkittävintä teoreettista saavutusta, nimittäiin ihmisen luonteenpiirteistön kahta erilaista mahdollisuutta, suuntautumista ratkaisuissaan joko elämää ylläpitävään, biofiiliseen suuntaan tai elämän kannalta vähemmän otolliseen, 'epäproduktiiviseen suuntaan. Yhteiskunnan rakenne ja 'tuotantosuhteet' vaikuttavat taustalla voimakkaasti ja perheestä saatujen kokemusten perusteella muodostuu tämä koko elämään vaikuttava, erittäin pysyvä asennoitumiskehys, jonka muuttaminen joksikin muuksi - niin hyvässä kuin pahassakin - on lähes mahdotonta. Yhteiskuntaluonteen käsite muodostaa Frommin tuotannossa tekijän, jossa yhdistyy hänen tapansa käyttää freudilaista psykoanalyysia ja Karl Marxin tuotantosuhteiden suurta, määräävää vaikutusta tavassa suuntautua ja toimia. Tältä pohjalta Fromm koostaa erityisen 'yhteiskuntaluonteen' käsitteen; sen mukaan kokonaisia kansakuntia ohjaa vallitsevaksi muodostuva, joko hyvänlaatuinen tai pahanlaatuinen luonteenpiirteistöjen kokonaisuus. Fromm tutki tätä ulottuvuutta koko elämänsä ajan ja sen pohjalta hän jo 1930-luvun alussa teki tutkimuksen Saksan työväenluokan suuntautumisesta. Tässä kenttätutkimuksessa, jossa hän käytti myös psykoanalyyyttista menetelmää, hän päätyi siihen tulokseen että Saksan työväenluokka ei ollut sellaisessa tilassa että se olisi kyennyt vastustamaan Hitlerin valtaanpääsyä. Frankfurtin koulukunta Max Horkheimerin johdolla ei suostunut ottamaan sosiaalipyskologian osastonsa johtajan Frommin dramaattisia johtopäätöksiä julkaistavaksi, josta seurasi että Fromm päätti julkaista nämä tulokset vasta kuolemansa jälkeen. Ne ilmestyivät 1980-luvun alussa nimellä "Deutsche Arbeiterbewegung am Vorabend des Dritten Reiches" (ei suom.). Kun katselen tämän päivän työväenliikettä, vaara on täsmälleen samansuuntainen: työväenliike, korkeista humanistisista ja eettisistä arvoistaan huolimatta ei näytä kykenevän vastustamaan oikeistolaisia ja äärikansallisia äänenpainoja eikä varsinkaan gallupeissa ja vaalitilanteissa. Ellen! Olen siis kiinnostunut kirjastasi, mikä se sitten sattuukin olemaan un alussa teki tutkimuksen Saksan työväenluolkan Frommin laajasta tuotannosta! https://www.grin.com/document/148059
Ilpo Rossi:
1980-luvun alussa Erich Frommin koko kirjallinen tuotanto julkaistiin DVA:n (Deutsche Verlagsanstalt) toimesta koottuina teoksina ja minä hankin tuon 12-osaisen kokonaisuuden vuonna 1983. Erich Frommin elämäntyö muodostaa ehyen, lähes 60 vuotta jatkuneen luovan työn kokonaisuuden; vastaavanlaiseen panokseen ei mielestäni ole yltänyt kukaan toineni Frankfurtin koulukunnassa. Hänen innoittajiaan ovat olleet Sigmund Freud, Karl Marx, sveitsiläinen matriarkaatin tutkija J.J. Bachofen, japanilainen zen budhisti D.T. Suzuki sekä 'maallikko' - siis akateemisten piirien ulkopuolelta - Lewis Mumford, jonka kirja The Myth of the Machine" kuvaa yhä voimakkaampaa teknistä kehitystä ja sen aiheuttamaa uhkaa ihmisen vapaudelle. https://library.monmouth.edu/spcol/mumford/mumford.html
Ellen Granholm:
Epäilen että kirjahyllyssäni on yksi Frommin teos, täytyypä tarkistaa. Jos on, saat sen...
Ilpo Rossi:
Ellen! Minulta puuttuu yksi Erich Frommin suomennettu teos, nimittäin "Hyvän ja pahan välillä"; lainasin sen työelämässä ollessani asiasta muka kiinnostuneelle työtoverille enkä saanut kirjaa takaisin. Se on siinä mielessä tärkeä kirja, että, siinä kuvataan Frommin yhtä merkittävintä teoreettista saavutusta, nimittäiin ihmisen luonteenpiirteistön kahta erilaista mahdollisuutta, suuntautumista ratkaisuissaan joko elämää ylläpitävään, biofiiliseen suuntaan tai elämän kannalta vähemmän otolliseen, 'epäproduktiiviseen suuntaan. Yhteiskunnan rakenne ja 'tuotantosuhteet' vaikuttavat taustalla voimakkaasti ja perheestä saatujen kokemusten perusteella muodostuu tämä koko elämään vaikuttava, erittäin pysyvä asennoitumiskehys, jonka muuttaminen joksikin muuksi - niin hyvässä kuin pahassakin - on lähes mahdotonta. Yhteiskuntaluonteen käsite muodostaa Frommin tuotannossa tekijän, jossa yhdistyy hänen tapansa käyttää freudilaista psykoanalyysia ja Karl Marxin tuotantosuhteiden suurta, määräävää vaikutusta tavassa suuntautua ja toimia. Tältä pohjalta Fromm koostaa erityisen 'yhteiskuntaluonteen' käsitteen; sen mukaan kokonaisia kansakuntia ohjaa vallitsevaksi muodostuva, joko hyvänlaatuinen tai pahanlaatuinen luonteenpiirteistöjen kokonaisuus. Fromm tutki tätä ulottuvuutta koko elämänsä ajan ja sen pohjalta hän jo 1930-luvun alussa teki tutkimuksen Saksan työväenluokan suuntautumisesta. Tässä kenttätutkimuksessa, jossa hän käytti myös psykoanalyyyttista menetelmää, hän päätyi siihen tulokseen että Saksan työväenluokka ei ollut sellaisessa tilassa että se olisi kyennyt vastustamaan Hitlerin valtaanpääsyä. Frankfurtin koulukunta Max Horkheimerin johdolla ei suostunut ottamaan sosiaalipyskologian osastonsa johtajan Frommin dramaattisia johtopäätöksiä julkaistavaksi, josta seurasi että Fromm päätti julkaista nämä tulokset vasta kuolemansa jälkeen. Ne ilmestyivät 1980-luvun alussa nimellä "Deutsche Arbeiterbewegung am Vorabend des Dritten Reiches" (ei suom.). Kun katselen tämän päivän työväenliikettä, vaara on täsmälleen samansuuntainen: työväenliike, korkeista humanistisista ja eettisistä arvoistaan huolimatta ei näytä kykenevän vastustamaan oikeistolaisia ja äärikansallisia äänenpainoja eikä varsinkaan gallupeissa ja vaalitilanteissa. Ellen! Olen siis kiinnostunut kirjastasi, mikä se sitten sattuukin olemaan un alussa teki tutkimuksen Saksan työväenluolkan Frommin laajasta tuotannosta! https://www.grin.com/document/148059
Ilpo Rossi:
1980-luvun alussa Erich Frommin koko kirjallinen tuotanto julkaistiin DVA:n (Deutsche Verlagsanstalt) toimesta koottuina teoksina ja minä hankin tuon 12-osaisen kokonaisuuden vuonna 1983. Erich Frommin elämäntyö muodostaa ehyen, lähes 60 vuotta jatkuneen luovan työn kokonaisuuden; vastaavanlaiseen panokseen ei mielestäni ole yltänyt kukaan toineni Frankfurtin koulukunnassa. Hänen innoittajiaan ovat olleet Sigmund Freud, Karl Marx, sveitsiläinen matriarkaatin tutkija J.J. Bachofen, japanilainen zen budhisti D.T. Suzuki sekä 'maallikko' - siis akateemisten piirien ulkopuolelta - Lewis Mumford, jonka kirja The Myth of the Machine" kuvaa yhä voimakkaampaa teknistä kehitystä ja sen aiheuttamaa uhkaa ihmisen vapaudelle. https://library.monmouth.edu/spcol/mumford/mumford.html
Kommentit
Lähetä kommentti