Siirry pääsisältöön

Erich Fromm - Frankfurtin koulukunnan suuri mestari

Ilpo Rossi:

Olen jo pidemmän aikaa harkinnut jonkinlaisen omiin referaatteihini perustuvan koosteen tekemistä Frankfurt am Mainin Goethe-yliopiston sosiaalipsykologisesta koulukunnasta ja erityisesti sen erään jäsenen, Erich Frommin tavasta lähestyä filosofisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kirjoitukseni perustuvat 1960-luvun puolivälissä alkaneeseen harrastukseen, kun ensimmäiset Frommin tuotannosta tehdyt suomennokset tulivat saataville. Omalla kohdallani tämä johti mm. englannin ja saksan kielen aktivoimiseen, koska pääosa aineistosta oli saatavilla vain näillä kielillä. Työelämässä käytin näitä aineistoja hyvin paljon luentojen ja alustusten tausta-aineistoina. Omat kirjoitukseni ovat ainakin alkuvaiheessa melko satunnaisessa, useimmiten päivänpoliittisiin yhteyksiin liittyvässä järjestyksessä. Uskon niiden kuitenkin tuovan lisävalaistusta siihen radikaaliin humanistiseen lähestymistapaan, jota Erich Fromm yhtenä - mielestäni - universaalina - humanistina edustaa.
Humanistiseen lähestymistapaan kuuluu oikeus epäilyyn ja asioiden uudelleen näkemiseen, revisiointiin. Useimmiten tätä oikeutta tulee käytettyä sanomalla EI jollekin ilmiölle tai kehityssuunnalle. Saman asennoitumisen toinen puoli on sanoa KYLLÄ sellaisille arvoille jotka kokee kestäviksi, oikeiksi ja omaa arvomaailmaa vastaaviksi. Kysymys ei ole plagioinnista, vaan arvon antamisesta elämäntyölle, jonka se mielestäni aidosti ansaitsee. 

Tulen lisäämään tälle sivustolle jo neljä vuosikymmentä jatkunutta Erich Frommin elämäntyötä koskevia referointiani ja linkkejä muualla julkaistuihin aineistoihin. Teen tämän senkin vuoksi, koska myös muissa kirjoituksissani aika usein viittaan Frankfurtin sosiaalipsykologiseen koulukuntaan ja sen merkitykseen kriittisen yhteiskunta-analyysin ja ihmisen tilaa ja mahdollisuuksia koskevan yhteyden avaamiseksi. 

Blogin nimi "Elämmekö unessa?" - nousi ensimmäisen kerran julkisuuteen 1970-luvulla Suomen YK-liiton silloisen pääsihteerin Hilkka Pietilän tekemässä ja Suomen yleisradion julkaisemassa Yrjö Kallisen haastattelussa. Tässä hengessä on tarkoitus tunkeutua niin inhimillisen kuin yhteiskunnallisenkin tiedostamattoman alueelle, johon Erich Frommin rationaalinen ja kattava elämäntyö tarjoaa mitä parhaimman mahdollisuuden. Samalla tämä on arvostuksen ja kiitollisuuden osoitus Työväen Akatemian puhetaidon opettajalleni Yrjö Kalliselle 1950- ja 60-lukujen taitteessa, joka teki minuunkin lähtemättömän vaikutuksen.


Tässä vuonna 1958 tehty haastattelu, jossa Erich Fromm kertoo lähestymistavastaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä on produktiivisuus?

Mitä on produktiivisuus? Olen eri yhteyksissä puhunut sosiaalipsykologisesta käsitteestä produktiivisuus; se poikkeaa siinä määrin ajallemme ominaisesta taloudellisen produktiivisuuden käsitteestä, että on paikallaan julkaista käännös Erich Frommin produktiivisuuskäsitteestä. Se on kotoisin hänen kootuista teoksistaan, osasta II, Psykoanalyysi ja Etiikka (1947a, ss. 62-71, käännös saksasta IR): Produktiivisuudesta Olen edellä kuvannut produktiviteettia erityisenä maailmaan suuntautumisen tapana. Nyt nousee kysymys, onko jotakin sellaista, mitä produktiivinen ihminen tuottaa. Jos, niin mitä? Ihminen voi – kiitos hänen produktiivisuutensa – saada aikaan aineellisia esineitä, taideteoksia ja ajattelujärjestelmiä, mutta tärkein tuottavuuden kohde on ihminen itse. Syntyminen on vain tietty kohta jatkuvuuden kokonaisuudessa, joka alkaa syntymänä ja päättyy kuolemaan. Mitä tällä välin tapahtuu, on prosessi, jossa omat mahdollisuudet syntyvät ja heräävät – ja  niiden mukana ka...

Kommentteja ja vastauksia

18.2. 2020 Ellen Granholm:  Epäilen että kirjahyllyssäni on yksi Frommin teos, täytyypä tarkistaa. Jos on, saat sen... Ilpo Rossi: Ellen! Minulta puuttuu yksi Erich Frommin suomennettu teos, nimittäin "Hyvän ja pahan välillä"; lainasin sen työelämässä ollessani asiasta muka kiinnostuneelle työtoverille enkä saanut kirjaa takaisin. Se on siinä mielessä tärkeä kirja, että, siinä kuvataan Frommin yhtä merkittävintä teoreettista saavutusta, nimittäiin ihmisen luonteenpiirteistön kahta erilaista mahdollisuutta, suuntautumista ratkaisuissaan joko elämää ylläpitävään, biofiiliseen suuntaan tai elämän kannalta vähemmän otolliseen, 'epäproduktiiviseen suuntaan. Yhteiskunnan rakenne ja 'tuotantosuhteet' vaikuttavat taustalla voimakkaasti ja perheestä saatujen kokemusten perusteella muodostuu tämä koko elämään vaikuttava, erittäin pysyvä asennoitumiskehys, jonka muuttaminen joksikin muuksi - niin hyvässä kuin pahassakin - on lähes mahdotonta. Yhteiskuntaluonteen käsite ...