Elämmekö unessa?

Mitä on produktiivisuus? Olen eri yhteyksissä puhunut sosiaalipsykologisesta käsitteestä produktiivisuus; se poikkeaa siinä määrin ajallemme ominaisesta taloudellisen produktiivisuuden käsitteestä, että on paikallaan julkaista käännös Erich Frommin produktiivisuuskäsitteestä. Se on kotoisin hänen kootuista teoksistaan, osasta II, Psykoanalyysi ja Etiikka (1947a, ss. 62-71, käännös saksasta IR): Produktiivisuudesta Olen edellä kuvannut produktiviteettia erityisenä maailmaan suuntautumisen tapana. Nyt nousee kysymys, onko jotakin sellaista, mitä produktiivinen ihminen tuottaa. Jos, niin mitä? Ihminen voi – kiitos hänen produktiivisuutensa – saada aikaan aineellisia esineitä, taideteoksia ja ajattelujärjestelmiä, mutta tärkein tuottavuuden kohde on ihminen itse. Syntyminen on vain tietty kohta jatkuvuuden kokonaisuudessa, joka alkaa syntymänä ja päättyy kuolemaan. Mitä tällä välin tapahtuu, on prosessi, jossa omat mahdollisuudet syntyvät ja heräävät – ja  niiden mukana kaikki

18.2. 2020 Ellen Granholm:  Epäilen että kirjahyllyssäni on yksi Frommin teos, täytyypä tarkistaa. Jos on, saat sen... Ilpo Rossi: Ellen! Minulta puuttuu yksi Erich Frommin suomennettu teos, nimittäin "Hyvän ja pahan välillä"; lainasin sen työelämässä ollessani asiasta muka kiinnostuneelle työtoverille enkä saanut kirjaa takaisin. Se on siinä mielessä tärkeä kirja, että, siinä kuvataan Frommin yhtä merkittävintä teoreettista saavutusta, nimittäiin ihmisen luonteenpiirteistön kahta erilaista mahdollisuutta, suuntautumista ratkaisuissaan joko elämää ylläpitävään, biofiiliseen suuntaan tai elämän kannalta vähemmän otolliseen, 'epäproduktiiviseen suuntaan. Yhteiskunnan rakenne ja 'tuotantosuhteet' vaikuttavat taustalla voimakkaasti ja perheestä saatujen kokemusten perusteella muodostuu tämä koko elämään vaikuttava, erittäin pysyvä asennoitumiskehys, jonka muuttaminen joksikin muuksi - niin hyvässä kuin pahassakin - on lähes mahdotonta. Yhteiskuntaluonteen käsite

Profeetallinen Erich Fromm Tämä on ensimmäinen esseeni Erich Frommista vuodelta 1979; ryhdyin silloin kokoamaan ajatuksiani työväenliikkeen arvoperinnöstä luentorunkojeni pohjalta; en voinut välttää Erich Frommin esittelyä, koska tapaani lähestyä liikkeen arvoja ja asenteita Frommin elämäntyö oli jo tuolloin vaikuttanut merkittävällä tavalla. Nämä luennot ilmestyivät samana vuonna pienenä esseekokoelmana nimellä "Sormi joka osoittaa kuuta".  Tunnettu sosiaalipsykologi Erich Fromm kuoli helmikuussa 1980 kuukautta ennen kuin olisi täyttänyt 80 vuotta. Fromm tunnetaan paitsi tiedemiehenä ja käytännön psykoanalyytikkona, myös runsastuottoisena kirjailijana. Teokset ulottuvat monille tieteen eri alueille (sosiologia, psykologia, kv-politiikka, marxilainen filosofia, psykoanalyysi, uskonto ym.) Näiden ansiosta Erich Fromm nousi jo elinaikanaan erääksi aikamme vaikutusvaltaisimmista psykoanalyytikoista. Hän työskenteli vuodesta 1930 Frankfurtin sosiaalitutkimuksen instituutin

Kirjoitin tämän lähes 10 vuotta sitten ja tarjosin sitä Helsingin Sanomille. Kulttuuritoimituksen päällikkö ilmoitti, että heillä on omat asiantuntijansa joita he käyttävät. Sanomalehti Demari julkaisi kirjoituksen myöhemmin samana syksynä... 29.08.2010  Syyskuun alussa 2010 tuli kuluneeksi 110 vuotta hänen syntymästään; hyvällä syyllä häntä voitaisiin kutsua humanismin mestariksi – niin radikaaleja ja uutta luotaavia näkemyksiä hän esitti ihmisenä olemisesta ja ihmisen tavasta etsiä ratkaisuja olemassaolon, elämän mukanaan tuomiin ristiriitoihin. Hän syntyi vuonna 1900 syvästi uskonnolliseen kotiin; uskonnon harjoitus ja sitä koskevat opinnot sävyttivät jo nuoresta pojasta hänen elämäänsä. Ei siis ihme, että hän otti myös opiskelussaan uskonnon keskeiseksi teemaksi tehden jo 21-vuotiaana tohtorinväitöskirjan kristinuskon opetuksista – väitöskirjan nimi oli ”The Dogma of Christ”. Usko ulottuvuutena koskee jokaista ihmistä eikä hänen mukaansa kysymys olekaan uskosta ja

Ilpo Rossi: Olen jo pidemmän aikaa harkinnut jonkinlaisen omiin referaatteihini perustuvan koosteen tekemistä Frankfurt am Mainin Goethe-yliopiston sosiaalipsykologisesta koulukunnasta ja erityisesti sen erään jäsenen, Erich Frommin tavasta lähestyä filosofisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kirjoitukseni perustuvat 1960-luvun puolivälissä alkaneeseen harrastukseen, kun ensimmäiset Frommin tuotannosta tehdyt suomennokset tulivat saataville. Omalla kohdallani tämä johti mm. englannin ja saksan kielen aktivoimiseen, koska pääosa aineistosta oli saatavilla vain näillä kielillä. Työelämässä käytin näitä aineistoja hyvin paljon luentojen ja alustusten tausta-aineistoina. Omat kirjoitukseni ovat ainakin alkuvaiheessa melko satunnaisessa, useimmiten päivänpoliittisiin yhteyksiin liittyvässä järjestyksessä. Uskon niiden kuitenkin tuovan lisävalaistusta siihen radikaaliin humanistiseen lähestymistapaan, jota Erich Fromm yhtenä - mielestäni - universaalina - humanistina edusta